Tänään maailma kaatuu kaupan korkokenkähyllyn edessä. Mieli tekee parkua täydeltä tuutilta, kahmia kaikki ihanat korkokengät syliin ja antaa kaiken ikävän ja surun tulla ulos. Tämmöinen linkkaava invalidi paska!
Korkokengät ovat minulle jotain, jota ei osaa edes sanoin kunnolla kuvata. Ne ovat olleet aina jalassa, ne ovat sama kuin naisellisuus. Ne pistävät pepun oikean asentoon, asenteen kohdalleen ja naiseuden pulppuamaan. Korkokengät ovat sama kuin olla nainen. Tällä hetkellä lonkka ei kestä koroilla keinumista, sillä se laittaa lantion pyörimään liikaa. Ja jos lonkka jaksaisikin, niin päkiän luut ovat aivan yhtä muusia, että tuskan kiljaisut vain raikavat, jos yrittää ottaa askeleen. Tämä on sitten niin saakutin väärin!!!!!!!!!!
Koti matka menee niin parkuen ja kyyneliä nieleskellen, ettei löydy rajaa sille pahalle mielelle. Kodin rappuset kolmanteen kerrokseen linkutetaan ja ruokakassi tiputetaan lattialle. Nyyhkimistä ja kiukun purkausta, kunnes ei enää jaksa muuta kuin alkaa nauramaan tätä elämää. Nikotellen nauru kumpuaa puhdistavasti ulos kehosta. Elämän ironia kukkii. Ei tätä jaksa, jos ei osaa nauraa!
Haluaisin antaa sinulle Beautiful Blogger -tunnustuksen. Jos haluat ottaa vastaan sen, niin käy hakemassa se toki blogistani visuaalinenonnellisuus.blogspot.com
VastaaPoista:) Ymmärrän niin täysin mitä sanot. Minä olen pitkä, mutta rakastan korkoja. Se tekee minusta entistä tyttömäisemmän ja tyytyväisemmän itseeni. Huoneeni on täynnä minulle rakkaita korkoja, joita olen nyt katsellut kesästä saakka, sillä en voi pistää niitä jalkaani. Enkä vielä kuukausiin pysty pistämään. Minä opettelen malliksi, enkä voi pistää 9-11cm korkoja jalkaan niinkuin kaikki muut. Enkä voi mennä baariin koroissa, ja tunnen oloni siksi niin kovin kömpelöksi. Sitä pitää vain nöyrtyä ja löytää naisellisuutensa jotain toista kautta. Huvittavaahan se on parkua pelkkien korkojen vuoksi, niinkuin itsekin teen, mutta kai sitä on sisältä jollakin tavoin niin pikkutyttö vielä..:)
VastaaPoista