Kaikki on mahdollista

Hämmentyneenä ajatuksesta " kaikki on mahdollista", istahdan tietokoneen ääreen ja alan kirjoittamaan. Tulen juuri kallonkutistajani luota ja olo on WOW, sillälailla häkeltyneen kuiskatusti lausuttuna. Wou...

Olen alkanut juuri lukemaan kirjaa nimeltä "Ajattele itsesi hyväksi", kirjoittaja on Annastina Vrethammar. Hän kirjoittaa ajatustemme voimasta luoda oma elämämme ja kaikki se mitä vedämme puoleemme. Itse asiassa ei ole minulle mitään eräällä tavalla uutta, olen tiedostanut kyllä asian tässä vuosien varrelle, mutta en ole suhtautunut asiaan mitenkään paneutuen. Se kirja on ollut hyllyssäni jo vuosia, mutta en ole kokenut että olisi aika ottaa sitä esille. Uskon, että niin kuin opettajat, niin myös oikeat kirjat kertovat koska on aika tarttua niihin. Nyt on tullut se aika elämässäni, jolloin avaan tämän kirjan.

Olen kokenut kai aina elämässäni, että on sula mahdottomuus tuoda yhteen sisäisen maailmani kaksi persoonaa ja heidän halunsa. Olen yrittänyt tasapainotella heidän välillään ja ajoittain tehnyt itseni onnettomaksi, kun eläessäni toista elämää, toinen tärkeä elämä on jäänyt ilman huomiota. Maalla asuessani ja paikoillani ollessa, olen kaivannut matkustelua, uusia maisemia ja ihmisiä, seikkailuja. Ja seikkailessani olen kaivannut itselleni juuria, perhettä, pysyvyyttä, turvapaikkaa johon palata. Ja nyt joku ihminen sanoo, että kaikki on mahdollista. Minä voin ja minulle olisi itseasiassa hyväksi, jos pyrkisin löytämään tapoja elää omalla tavallani.

Olen aina elämässäni valinnut kahdesta tavasta toimia, sen kolmannen. Se ei ole ollut helppoa elämää, mutta se on ollut minun näköistä elämää. Aina on pitänyt etsiä jokin aivan toisenlainen tapa tehdä asioita. Joitakin vuosia sitten minuun iski mieletön pelko omasta pärjäämisestä. En uskonut, että ELÄMÄ kannattelisi minunkin siipiäni. Olin pakokauhun partaalla. Siitä lähtien olen pitänyt itsepäisesti kiinni normeista, asioista joiden mukaan ihmisen tulisi elää. Ne voivat olla hyvinkin keksittyjä "normaaleja" normeja, kunhan ne eivät petä altani. Olen myös voinnut henkisesti hyvin pahoin ja masentunut syvästi pakottamalla itseni olemaan jotain mitä en ole.

Ja nyt ihan oikea elävä ihminen sanoo, että kaikki on mahdollista. Minä voin yhdistää kaksi minun sisäistä maailmaani ja tavoitella unelmiani. Kaikki on vain " järjestely kysymyksiä ". Wou...

Sain kotiläksyn. Minun tulee kirjoittaa unelmiani paperille, aivan niin kuin tein peloillenikin ja sitten minun tulee katsella niitä. Usein pelot niin kuin unelmatkin, eivät ole niin suuria tai pelottavia, tai tällä kertaa liian mahdottomia, kun ne on laitettu paperille. Kun ne ovat paperilla, on paljon helpompaa alkaa miettiä kuinka toteuttaa niitä kuin antaa jonkin epämääräisen vain velloa ajatuksissa.

Aivan samaa kirjoittaa Annastina Vrethammar. Tiedostaessaan omia tunteita ja tarpeita, määritettäessä ne tarkalleen, universumilla on tilaisuus laittaa asiat tapahtumaan. Epämääräisyydellä ei saavuteta kuin epämääräisyyttä.

Alan tekemään kotiläksyäni. Kerrankin olen jossakin hyvä! Siis ihan WOW!